Painehaava on pa-ha
Painehaavat ovat kivuliaita ja huonontavat elämänlaatua sekä vaikuttavat usein myös potilaan yleiseen elämänlaatuun. Painehaavojen komplikaatioita ovat haavainfektiot ja sepsis, joka joissakin tapauksissa voi johtaa jopa potilaan kuolemaan. Painehaavat lisäävät selvästi hoitohenkilökunnan työn määrää. Hoitotoimenpiteet ovat usein raskaita ja haasteellisia ergonomisesti, ja niiden hoitoon kuluva aika luonnollisesti on pois muusta hoitotyöstä. Näin painehaavat vaikuttavat osaltaan heikentävästi hoidon yleiseen laatuun.
Painehaavojen hoito aiheuttaa myös huomattavia kustannuksia. Ennaltaehkäisyä pidetään halvimpana ja tehokkaimpana menetelmänä ratkaista painehaavaongelma.
Suomessa tehdään vuosittain yhä enemmän potilasvahinkoilmoituksia painehaavoista. Yhtenä syynä on, että omaiset ovat yhä useammin tietoisia ’painehaavojen synnyn suhteesta hoidon laatuun’ sekä siitä, että ne voitaisiin oikeilla välineillä ehkäistä.
Painehaavariskin hallintaan kuuluu myös potilaan ja hänen omaistensa kouluttaminen ymmärtämään, mistä painehaavan synnyssä ja niiden ehkäisyssä on kysymys. Omaisten mukaanotto hoidon toteutukseen on erittäin tärkeää myös siksi, että näin henkilökunta ja potilas / omaiset jakavat tietoa toisilleen tilanteesta. Omaisilla on esimerkiksi mahdollisuus hankkia painehaavan ehkäisyyn tarkoitettu patja omin kustannuksin aikaisemmassa vaiheessa kuin että odotetaan hoitoyksiköllä käytössä olevien perusteiden täyttymistä.
Tämän päivän haasteita
Koko terveydenhuollossa vallitseva henkilöstötilanne heijastuu luonnollisesti myös painehaavojen hoidon tilanteeseen. Koulutettua henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, ja painehaavojen hyvä ja suositusten mukainen hoito vaatii useimmiten jatko-opiskelua ja lisäkompetenssia onnistuakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Liian usein esimerkiksi ikäihmisten hoidossa joudutaan käyttämään potilaan tilanteeseen nähden alikoulutettua henkilöstöä.
Haavoihin liittyvien toimipaikkojen omien koulutusten ja alalle valmistavien opintojen painopiste on yleensä kroonisten ja akuuttien haavojen hoitamisessa. Painehaavojen hoitamisessa pääpaino tulisi kohdistaa haavojen hoitamisen lisäksi etenkin niiden syntymisen ehkäisemiseen. Keskittyminen haavan syntymisen ehkäisemiseen haavan hoitamisen sijaan jää valitettavan usein vähemmälle painoarvolle, kun opinto- ja koulutuskokonaisuuksia suunnitellaan.
Väestön ikääntymisen vuoksi on todennäköistä, että painehaavojen esiintyvyys lisääntyy tulevaisuudessa huomattavasti.
Painehaavoja esiintyy (prevalenssi) ja myös syntyy (insidenssi) akuuttihoidon yksiköissä oletettua enemmän, kuitenkin noin 70 % painehaavoista esiintyy yli 70-vuotiailla.
Ensimmäinen askel painehaavojen ehkäisyssä on tunnistaa riskitapaukset (EPUAP 1998, www.epuap.org).
Riskin arvioinnin tarkoituksena on löytää potilaat, jotka tarvitsevat ehkäiseviä toimenpiteitä.
Minkään mittarin käyttö ei sinänsä vähennä painehaavojen esiintymistä, vaan tärkeintä on henkilöstön tietotaito: tietää, ymmärtää ja osata toimia (mm. valitsemalla oikeat apuvälineet).
Tänä päivänä terveydenhuollon päätöksenteossa kustannuskysymykset ovat kaikkialla keskiössä. Tähän liittyy kiinteästi johdon näkemys omasta roolistaan linjauksia tehtäessä. Terveydenhuollon kaikilla tasoilla, ylintä päätäntävaltaa myöten, on jo taloudellisista syistä järkevää rohkaista henkilökuntaa ottamaan vastuu päivittäisestä painehaavojen ehkäisystä ja apuvälineiden käytöstä.
Prosessien ja johtamisen merkitystä kuvannee se, että painehaavojen esiintyvyydessä on suuria eroja eri sairaaloiden ja laitosten välillä.Tiedon on siirryttävä potilaan mukana koko hoitoprosessin ajan.
Painehaavojen ehkäisy on kustannustehokasta ja järkevää; pelkästään jo taloudellisesta näkökulmasta katsottuna painehaavapatjat ja muut apuvälineet kannattaa ottaa käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Näin kevennetään samalla hoitohenkilöstön työtaakkaa ja vähennetään potilaiden inhimillisiä kärsimyksiä.
Raija Kanniainen
Esh TtM (pedagogiikka, hallinto)
Tutustu painehaavan hallinnan tuotevalikoimaamme: